Würth olemme me. Sellaisia kun olemme ja haluamme olla.
Kulunut vuosi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt yhteisöllisyys ja auttamishalu.
Keväällä Venäjän hyökättyä Ukrainaan Würthin ja sen henkilökunnan asenne oli selvä: ”autetaan!”. Päätettiin heti ohjata joululahjoihin budjetoidut varat Ukrainan humanitääriseen apuun.
Avustus tehtiin Suomen Punaisen ristin katastrofirahastoon kohdennettuna rahalahjoituksena.
Myös Würthille tyypillisen suoran toiminnan ja avun väylä löytyi nopeasti, kun Lopella asuva Jarmo Pikkarainen ja Würthin Karhulan Centerillä työskentelevä Ingrid Palin löysivät toisensa Jarmon ensimmäisen avustusmatkan valmisteluiden yhteydessä. Jarmo oli maaliskuussa lähdössä viemään avustustarvikkeita Ukrainan rajalle ja aikoi tuoda paluumatkalla Rauman telakan työntekijöiden perheitä Suomeen turvaan. Ingrid lähti mukaan tulkiksi.
Ingrid kuvassa keskellä ja Jarmo vasemmassa laidassa
Ingrid on ollut mukana kahdella Jarmon seitsemästä avustusmatkasta. Viimeisimmällä matkalla marraskuussa he ajoivat Ukrainan sisämaahan viemään avustustarvikkeita orpokotiin. Myös Ingridin puoliso lähti mukaan asuntoauton kuljettajaksi ja perillä hän ilahdutti orpokodin lapsia joulupukkina.
”Marraskuun alussa näin ilmoituksen paikallisessa some-ryhmässä, jossa kerrottiin, että kerätään lasten tarvikkeita lähetettäväksi orpokotiin Ukrainaan. Otin yhteyttä järjestäjään ja ehdotin, että jos saamme riittävästi vietävää, voisimme henkilökohtaisesti viedä ne perille asti”, Ingrid kertoo.
”Jarmon kanssa olimme tehneet jo yhden avustusmatkan maaliskuussa. Silloin jo oli Würth isosti mukana! Soitin Jarmolle ja kysyin, että tehdäänkö vielä yhdessä matka, täällä kertaa Ukrainaan orpokotiin. Jarmolta tuli välittömästi vastaus: kyllä, lähdetään! ”
Vuoden varrella Würth Oy on lähettänyt Jarmon mukana avustuksena mm. jatkojohtoja, varavirtalähteitä, otsavaloja ja sähköpääkeskuksia. Tällä kertaa viemiseksi lähti sata takkia ja kaksi tuhatta pipoa. Lisäksi henkilökunta teki oman keräyksen lasten talvivaatteista.
”Työnantaja ja työyhteisö on ollut alusta alkaen mukana keräämässä avustustarpeita. Olen saanut paljon tukea ja kannustusta.” Ingrid kertoo. ”Ihmisillä on vieläkin halua ja jaksamista auttaa, vaikka sotaa on jatkunut pitkään ja väsymystä on jo ilmassa.”
”Hienoin hetki matkalla oli Orpokodin vastaanotto. Lasten ilmeet ja hymyt! Kaikilla oli meille asiaa, kaikki halusivat kertoa oman nimensä ja halata meitä! Orpokodin johtaja oli todella yllättynyt, kun näytin Würthin talvitakkia ja kerroin että niitä on sata eri kokoista. Että minun työnantaja on ne teille lähettänyt, ja pipoja myös.”
Paluumatkalla retkikunta koki pelottavia hetkiä, kun puhelimet alkoivat soimaan ja ystäviltä tuli huolestuneita viestejä. Uutisissa oli juuri kerrottu, että Venäjän ohjuksia on osunut lähelle niitä paikkoja, joissa he juuri olivat käyneet.
”Onneksi kaikki meni hyvin ja pääsimme turvallisesti takaisin kotiin.” Ingrid kertoo.
Toimitusjohtaja Mika Rantanen on ylpeä würthiläisten asenteesta ja auttamishalusta. ”Würthiläiset ovat toiminnan väkeä. Jarmo Pikkaraisen ja Ingridin suoraviivaiseen mennään ja tehdään -asenteeseen on helppo samaistua ja lähteä mukaan!”