Hengityksensuojaimet

Hengityksensuojaimilla suojaudutaan ilmassa leijuvilta epäpuhtauksilta, kuten hiukkasilta, kaasuilta, höyryiltä ja viruksilta. Suojainten rooli on merkittävä terveyden ja turvallisuuden takaamisessa työympäristöissä, joissa ilmassa on epäpuhtauksia. Lisäksi niiden käyttö on yleistä terveyskriisien aikana, jolloin ne auttavat suojaamaan ihmisiä tartuntataudeilta.

Hengityksensuojaimen käyttöönottopäätös perustuu työpaikalla tehtävään riskienarviointiin. Riskienarvioinnissa työnantaja tunnistaa työntekijöiden altistumisen ilman haitallisille epäpuhtauksille. Usein tällaisissa tilanteissa voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa riskienarvioinnin toteuttamiseen. Mikäli mitattuja pitoisuuksia ei saada esimerkiksi työmenetelmiä, vähemmän altistavia aineita yms. keinoja käyttämällä vähennettyä hyväksyttävälle tasolle, valitaan sopiva hengityksensuojain. Valintaan vaikuttavat myös työnkuva ja olosuhteet, käyttöaika, työntekijän fyysiset ominaisuudet ja hengityksensuojaimen yhteensopivuus muiden henkilönsuojainten kanssa. Huonosti työhön soveltuva hengityksensuojain ei välttämättä suojaa riittävästi ja jää pahimmassa tapauksessa käyttämättä kokonaan.

	Hengityksensuojaimet jaetaan kahteen eri perustyyppiin; hengityslaitteisiin ja suodatinsuojaimiin

On syytä muistaa, että suodatinsuojainta ei ole mahdollista käyttää tiloissa (esim. säiliöt tms. umpinaiset tilat), joissa hapen pitoisuus voi laskea riittämättömälle tasolle, vaan tällöin tarvitaan aina happea tuottava hengityslaite. Usein arkikielessä kuulee puhuttavan moottoroiduista suodatinsuojaimista raitisilmasuojaimina, mutta tämä on väärä termi ja voi aiheuttaa vaaran, jos kohteeseen on määritelty suojaimeksi raitisilmasuojain. Raitisilmasuojain on todellisuudessa eristävä hengityksensuojain, joka ottaa puhdasta ilmaa ulkopuolisesta lähteestä. Hengityslaite on myös ainoa oikea vaihtoehto silloin, kun epäpuhtauden tyyppiä ei tunneta tai sen varoitusominaisuudet ovat huonot (esim. jokin hajuton kemikaali).

Altistumisen määrä luonnollisesti määrittelee kuinka tehokas hengityksensuojain kohteeseen tarvitaan. Eli mitä enemmän ilmassa on epäpuhtauksia, sitä tehokkaampi hengityksensuojain valitaan. Hengityksensuojaimille on määritelty suojauskerroin, joka ilmoittaa kuinka monta kertaa puhtaampaa ilmaa hengityksensuojaimen sisäpuolella odotetaan olevan ulkopuoliseen ilmaan verrattuna.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että tavallisen FFP3- suodattavan puolinaamarin suojauskerroin on 30, kun esimerkiksi puhallinkäyttöisen, kokonaamarilla varustetun hiukkassuodatinsuojaimen suojauskerroin on 500. Laboratorio-olosuhteissa mitatut nimelliset suojauskertoimet ovat hyvin usein paljon korkeammat kuin työpaikoilla mitatut todelliset suojauskertoimet, mikäon syytä myös ottaa huomioon hengityksensuojainta valittaessa.

Vaadittavan suojaustehon lisäksi oleellista hengityssuojaimen valinnassa on myös suojaimen soveltuvuus työtehtävään ja käyttöjakson pituuteen. Kun hengityksensuojainta tarvitaan vain lyhyitä aikoja kerrallaan, ei välttämättä ole järkevää valita kallista puhallinsuojainta, vaan työ voidaan tehdä kevyemmällä suodattavalla puolinaamarilla tms., mikäli suojausteho on riittävä. Kuitenkin, mitä tehokkaampaa suodatusta tarvitaan, sitä painavampi ja raskaampi hengittää on alipaineella toimiva suodattava puolinaamari. Fyysisesti raskaassa pitkäkestoisessa työssä moottoroitu puhallinsuojain on ehdottomasti parempi ja tehokkaampi vaihtoehto. Puhaltimen avulla kasvo-osaan tuotava suodatettu viileä ilma on myös käyttäjälle miellyttävä lämpimissä olosuhteissa.

Oikean suodattimen valinta

Hengityksensuojaimen suodattimen valinta tehdään altisteen mukaan. Esimerkiksi kaasut eivät suodatu hiukkassuodattimiin eivätkä hiukkaset ja aerosolit kaasunsuodattimiin, jolloin ilmassa esiintyvät epäpuhtaudet on tiedettävä tarkasti. Suodatinvalinnassa ei ole syytä turvautua pelkästään yleiseen luokitteluun, vaan tarkka suodatintyypin määritys on selvitettävissä aineen käyttöturvallisuustiedotteen perusteella.

Suodattimien merkinnöistä huomioitavaa on, että hiukkassuodattimien merkintä P1-P3 kertoo suodattimen ja sitä myöden koko hengityksensuojaimen tehokkuuden, kun taas kaasunsuodattimen merkintä 1-3 kertoo suodattimen kapasiteetin (merkinnällä 1 olevan suodattimen joutuu vaihtamaan useammin kuin merkinnällä 3 olevan).

Suodattimen vaihtotarve riippuu useista tekijöistä, kuten suodattimen tyypistä, altistumisasteesta ja käyttöolosuhteista. Yleisesti ottaen vaihtotarve siis määräytyy suodattimen likaantumisen ja tehon heikkenemisen perusteella. Suodatin on syytä vaihtaa, jos se on näkyvästi likaantunut tai tukkeutunut. Lisäksi, jos hengitysvastus lisääntyy merkittävästi tai hengityksensuojaimen sisään tulee epäpuhtauksien makua tai hajua, on suodatin vaihdettava välittömästi. Myös valmistajan käyttöohjeessa mainitsemia suosituksia käyttöiälle ja vaihtoajalla on syytä noudattaa.

	Muistilista
Työympäristö: Tunnista työympäristön epäpuhtauksien vaarat ja niiden määrät
Suojan taso: Valitse hengityksensuojain, joka vastaa näitä riskejä ja tarjoaa asianmukaisen suojan
Suodattimen soveltuvuus: Valitse suodatin, joka on suunniteltu poistamaan työympäristössä esiintyviä epäpuhtauksia, kuten hiukkasia, kaasuja tai hajuja.
Käyttömukavuus ja istuvuus: Valitse hengityksensuojain, joka on mukava käyttää ja istuu kasvoille hyvin.
Oikea käyttö ja koulutus: Varmista, että hengityksensuojainta käytetään oikein ja varmista, että jokainen käyttäjä saa koulutuksen tuotteen käyttöön. Hengityksensuojain on aina henkilökohtainen!
Huolto ja ylläpito: Tarkista ja huolla hengityksensuojain säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vaihda suodattimet ja osat tarvittaessa ja pidä suojain puhtaana ja kunnossa.
Käytä vain CE-hyväksyttyjä hengityksensuojaimia: Hengityksensuojaimesta tulee löytyä CE-merkintä ja tuotannon tasalaatuisuutta valvovan laitoksen nelinumeroinen tunnus.